TomiKaunismaki Eduskuntavaaliehdokas, Vaasan vaalipiiri (kd.)

Nykytyöelämä altistaa aivot oikosululle

Nykypäivän työelämä on psyykkisesti kuormittavaa. Ylen verkkosivuilla julkaistun (17.1.2019) uutisen mukaan jopa 60 prosenttia palkansaajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta.

Nykyisen työelämän olosuhteet usein haastavat aivojen tehokkaan toiminnan. Monelle on arkipäivää avokonttorin rauhattomuus, aikataulupaineet, tarve hoitaa useita asioita samanaikaisesti, suurien tietomäärien käsittely, laajojen kokonaisuuksien hallinta sekä jatkuva tarve sopeutua muutoksiin ja oppia uutta – seikat, joista jokainen jo yksinään kuormittaa aivoja. Ajallemme on ominaista hektisyys ja lyhytjänteisyys, mutta aivot kaipaisivat enemmän rauhaa ja ennakoitavuutta.

Terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten pohtii Helsingin Sanomien verkkolehden artikkelissa (29.10.2018) yhteiskunnan nykytilaa seuraavasti: Ylisuorittaminen ja siitä johtuva väsymys on kulttuurissamme enemmän tai vähemmän yhteisesti hyväksytty tila, jopa arvo. Jos sinulla ei ole kiire, et ole mitään.

Aivojen kuormittuessa syvällinen ja kauas tulevaisuuteen tähtäävä ajattelu häviää. Keskittymiskyky on kovilla, kun ajatuksen katkaisevia ärsykkeitä sinkoilee monelta eri suunnalta: sähköpostit, puhelut, tekstiviestit ja muut erilaisten älylaitteiden hälytysäänet pitävät aivot jatkuvassa ylivirittyneessä tilassa.

Talouselämälehden toimittaja Saara Koho viittaa artikkelissaan (14.8.2018) seuraavasti: Aivotutkijoiden mukaan yhteiskunta on nykyisin täynnä ihmisiä, jotka ovat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää, tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, jättäneet tauot pitämättä, hyppineet tehtävästä toiseen, laiminlyöneet unen hoitamisen ja näillä käyttäytymistavoilla luoneet itselleen tilan, jossa aivot eivät enää toimi normaalisti. Puhutaan ilmiöstä nimeltä ADT (attention deficit trait). Sillä tarkoitetaan vapaasti suomennettuna itse aiheutettua vajetta keskittymiskyvyssä. Sen tunnusmerkkinä on itsensä keskeyttäminen myös rauhallisissa työolosuhteissa: yhtä asiaa tehdessä mieleen tulvii muita asioita ja ihminen keskeyttää itsensä esimerkiksi tarttumalla kännykkään, tarkistamalla sähköpostin tai googlettamalla jotakin internetistä. Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala toteavat, että vielä 1990-luvulla tällaiset henkilöt olivat harvinaisia.

Nyt työuransa alkutaipaleella olevat ikäluokat ovat selkeästi kooltaan pienempiä kuin vanhemmat ikäluokat. Valtiontalouden ja eläkkeiden maksun kannalta tämä on ongelma. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä eläkkeet maksetaan suurelta osin sillä hetkellä työelämässä olevien tilipussista. Tässä tilanteessa vähimmäistavoite on, että työelämään osallistuisi työikäisistä mahdollisimman moni varsinaiseen eläkeikään asti.

Valitettavasti tilastot antavat viitteitä muusta. Tänä päivänä suuri joukko ihmisiä oireilee työelämässä psyykkisesti ja mielenterveyssairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen yhdessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa. Jo alle 34-vuotiaita jää työkyvyttömyysseläkkeelle yhä useampia, mihin suurimpana syynä ovat olleet lisääntyneet mielenterveyden häiriöt. Toisaalta taas ihmisten pitäisi jatkaa entistä vanhemmiksi työelämässä. Näistä syistä on otettava paremmin huomioon työntekijöiden tarve palautua työssä työuran eri vaiheissa.

Huippu-urheilussa on nykyisin sisäistetty levon ja palautumisen tärkeys yhä syvemmin. Tämä oivallus on otettava käyttöön myös arkisessa työelämässä: kuormittavan työsuorituksen jälkeen tulisi olla luvassa palauttava vaihe. Kun modernin työn luonne muuttuu yhä enemmän tiedonkäsittelyä vaativaksi aivotyöksi, on aivojen hyvinvointiin tehtävä tuntuvia panostuksia. Etenkin kun työuria halutaan pidentää.

Tomi Kaunismäki

Diplomi-insinööri, Kauppatieteiden maisteri

Eduskuntavaaliehdokas (kd.)

Vaasa

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat